Puinen risti ja kasvomaski.

 

Ajankohtaiset koronasuositukset

Sivu päivitetty 14.9.2021

Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnat toimivat alueellisten viranomaisten ja tuomiokapitulin antamien ohjeiden mukaan.
Suositukset ovat voimassa toistaiseksi.

Maskien käyttöä suositellaan vahvasti niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Tilaisuuksissa noudatetaan riittäviä turvavälejä.

Jumalanpalvelukset, perhejuhlat ja hautajaiset

Seurakuntalaiset voivat osallistua jumalanpalveluksiin sekä kirkollisiin toimituksiin eli kaste- ja häätilaisuuksiin sekä hautaan siunaamisiin paikan päällä. Turvavälit säilytetään myös ehtoolliselle mentäessä ja ehtoollispöydässä. 

Kastetilaisuudet suositellaan järjestettävän kirkossa tai muussa riittävän isossa tilassa.

Jumalanpalveluksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Yhteystiedot kerätään terveysviranomaisia varten sisään tullessa.

Kirkoissa toimitettavat jumalanpalvelukset voi kuunnella myös netin kautta. Seurakunnat myös striimaavat suurimman osan jumalanpalveluksistaan. Seurakuntien nettisivujen etusivuilta löytyy linkki striimattuihin jumalanpalveluksiin.

Kirkkoherranvirastot

Kirkkoherranvirastot palvelevat normaalien aukioloaikojen mukaan.

Ryhmät

  • Päiväkerhot toimivat normaalisti.
  • Myös muut ryhmät kokoontuvat. Tilaisuudet järjestetään riittävän väljissä tiloissa. 

Leirit

Leirit järjestetään suunnitellusti. Kasvomaskien käyttöä suositellaan. Leireillä noudatetaan muutoinkin erityistä huolellisuutta. Lisäksi noudatetaan seurakuntayhtymän laatimia leiri- ja koronaturvallisuusohjeistuksia. 

Turvallisuudesta huolehtiminen

Jokainen osallistuja vastaa osaltaan tapahtumien turvallisuudesta. Siksi osallistuminen on mahdollista ainoastaan täysin oireettomana ja altistumattomana.

Kaikissa tapaamisissa ja kokoontumisissa tulee noudattaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön turvavälisuosituksia sekä muita tartuntaa ehkäiseviä varotoimia, kuten hyvää käsihygieniaa ja maskin tai visiirin käyttöä. 

Osallistujien yhteystiedot kerätään ja tietoja käytetään vain mahdollisten tartuntaketjujen jäljittämiseen. Niitä säilytetään vain 14 vuorokauden ajan, jonka jälkeen tiedot hävitetään.

Uutislistaukseen

Haudoilla käynti herkistää aaton

16.12.2020 13.49

Ylioppilas Lyyli Grotenfeltin aloittama perinne istuu suomalaisissa sitkeästi 

Mari Hautamäki, teksti ja kuvat

Kokkolalaiset Heli ja Erkki Leppilampi käyvät hautausmaalla lähes päivittäin. 

- Asumme tässä lähellä, ja käymme usein poikamme haudalla. Samalla tulee tehtyä kävelylenkki, eläkeläispariskunta sanoo.
Jouluaaton haudalla käynti on heille tärkeä. 

- Se herkistää jouluun, Erkki Leppilampi lisää. 

Heli ja Erkki Leppilampi sytyttämässä kynttillää haudalle.

Kokkolalaiset Heli ja Erkki Leppilampi sytyttävät jouluaattona poikansa haudalle kynttilän myös muualle haudatuille omaisilleen. ”Muualle haudattujen muistomerkkihän on ihan täynnä kynttilöitä”, Heli Leppilampi muistaa. 

 

Kannuslaisen Anne-Marie Karjulan mielestä haudoilla käynti jouluaattona on ihana perinne. 

- Kuten joulukirkkokin. Tulevan joulun vietän Ullavassa. Olen jo kahden miehen leski. Heidän haudoillaan Ullavassa ja Reisjärvellä käyn aina aattona mahdollisuuksien mukaan, Karjula kertoo.

Etenkin jouluaattona moni seurakunta järjestää hartaustuokion aattoillan hämärtyessä, ja monet yhdistävät haudalla käynnin hartaustuokioon.

Kannuslainen Anne-Marie Karjula kävi isänsä ja veljensä haudoilla.”Haudalla  
käynti joulu- 
aattona on  
ihana perinne, 
kuten joulu- 
kirkkokin.”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kannuslainen Anne-Marie Karjula kävi isänsä ja veljensä haudoilla Kokkolassa autonkatsas-tusreissulla. ”Haudalla käynti jouluaattona on ihana perinne, kuten joulukirkkokin.”

Mistä juontuu suomalaisten vankka perinne sytyttää juuri jouluaattona kynttilä omaisen haudalle ja myös sankarihaudoille?

- Vainajien muistaminen liittynee tietyiltä osin kekriin, jota on vietetty aikoinaan loka-marraskuussa. Kristillisellä ajalla monet kekriin tai niin kutsuttuun jakoaikaan liittyneet tavat siirtyivät osittain muuttuen joulun vieton traditioksi. Kekrin kalendaarinen sijoittuminen vaihteli syyskesästä myöhäissyksyyn, K.H. Renlundin maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä taustoittaa.

- Kansanperinteen tutkimusten mukaan kekrin vietto alkoi 1800-luvulla vakiintua marraskuun alkuun ja katolista alkuperää olevaan pyhäinmiesten päivään. Tuolloin siihen yhdistyivät tavat muistaa vainajia, Järvelä jatkaa. 

Nykyisin tuhannet kynttilät valaisevat jouluyönä suomalaisia hautausmaita. Tavan alkuperä on  luultavasti Saksan herrnhutilaisten piirissä.

- Kyllä. Näin arvioi myös akateemikko Kustaa Vilkuna teoksessaan Vuotuinen Ajantieto.

Luterilaisille haudoille hautakynttilät alkoivat yleistyä 1920-luvulla. 

- Varhaisin tieto on Helsingin Vanhalta hautausmaalta vuodelta 1921. Tuolloin ylioppilas Lyyli Grotenfelt sytytti jouluaattona kynttilän sisarensa Kyllikin haudalla, joka oli kuollut saman vuoden syksyllä, Järvelä kertoo.

Tapa alkoi hiljalleen yleistyä. 

Pirkko Järvelä.

- Arvellaan, että laajempi leviäminen tapahtui sotien jälkeen 1940-luvulla. Ortodoksisessa perinteessä kynttilöiden vienti on vanhempaa perua. 

Järvelä uskoo perinteen istuvan juuri suomalaisissa muita pohjoismaalaisia sitkeämmin meidän historian vuoksi. 

- Yhdistäisin tähän sotien koettelemukset, jotka ovat muissa Pohjoismaissa erilaiset kuin Suomessa. Ja toisaalta, kun perinne kynttilöiden viennistä haudoille on pidempään vallalla ollut ortodoksisessa kulttuurissa, voisi sekin vaikuttaa kun Karjalasta tuli evakoita Suomeen sodan aikana. 

Näppituntumalla arvioiden hautakynttiläperinne on Suomessa jouluna pyhäinpäivää suositumpaa. 

- Vaikka tänäkin vuonna pyhäinpäivänä Kokkolan hautausmaillakin oli todella paljon kynttilöitä, Järvelä lisää.

Hän itsekin suosii haudalla käyntiä jouluaattona. 

- Tapa on kulkenut perheessämme niin kaun kuin muistan. Nyt vien kynttilöitä niiden läheisten haudoille, jotka nuorempana ollessani ovat olleet minua tähän tapaan ”opettamassa”. Se tekee tästä tavasta minulle vielä läheisemmän ja koskettavamman, Pirkko Järvelä kertoo.

 

K.H.Renlundin museon maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä pitää jouluaaton haudoilla käynti -perinnettä sukupolvien ketjuna, jolla on myös sosiaalisia ja kulttuuri-sia vaikutuksia. Kuva: Pirkko Järvelän albumi

Hautakynttiläperinne voidaan hänen mukansa nähdä  myös sukupolvien ketjua yhdistävänä tekijänä, ja sillä voidaan nähdä olevan myös sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.

- Ennen kaikkea suvussa ja perheissä vallitsevat tavat ovat perinteen jatkumisen kannalta ensisijaisia, toki mediakin saattaa monia herättää viemään kynttilät läheisten haudoille.

Perinten varjopuoliin hän yhdistäisi autoilun ja muovikynttilöiden ympäristöä kuormittavan vaikutuksen. 

Ekologisempaa vaihtoehtoa muoviroskalle peräänkuuluttaa myös Heli Leppilampi.

- Haluaisin kuitenkin elävän tulen, en led-lamppuja, vaikka niitä kyllä viemme muiden omaisten haudoille Jurvassa.

Leppilammet muistavat pois nukkuneita rakkaita myös äitienpäivänä, isänpäivänä ja vainajien syntymäpäivinä, pyhäinpäivää unohtamatta.

Anne-Marie Karjula ei voi välttyä autoilulta, jos hän haluaa muistaa kaikkia rakkaitaan jouluaattona. 
Kokkolassa ovat hänen isänsä ja veljensä haudat, Reisjärvellä ja Ullavassa hänen kahden edesmenneen aviomiehensä hauta.
Hän on joutunut hyvästelemään myös äitinsä ja seitsemän vuotta nuoremman siskonsa. 

- Toisinaan sytytän jouluaattona 7–8 kynttilää rakkaiden muistoksi ihan vaan kotona.