Heikompien puolustaminen ei ole puoluepolitiikkaa vaan kirkon tehtävä

Viime päivinä on käyty vilkasta keskustelua hallitusohjelman linjauksista ja niiden vaikutuksista yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkolla on toimintansa kautta tietoa muutosten mahdollisista heikennyksistä ihmisten tilanteeseen.

”Seurakunta tuo yhteen hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Yhteistyöverkostojensa kautta luterilainen kirkko on ollut kehittämässä toimintamalleja, joilla pyritään turvaamaan ihmisarvoinen elämä esimerkiksi asunnottomuuden, ylivelkaatumisen, päihdeongelmien tai muiden ihmisen perusturvallisuutta haastavien tilanteiden äärellä", sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.

Huolen pienituloisten asemasta ovat nostaneet esiin muun muassa Haagan seurakunta ja Turun tuomiokirkkoseurakunta. Lisäksi kirkon työntekijät ja asiantuntijat ovat pitäneet esillä sitä, että maahanmuuttajien oikeusturva ja perusoikeudet ovat uhattuna, mikäli lakeihin suunnitellut kiristykset toteutuvat.

Arkkipiispa pitää seurakuntien ja asiantuntijoiden ulostuloja arvokkaana osallistumisena yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kirkko ei saa vaieta köyhyydestä yhteiskunnassa. Hän korostaa, että ihmisen arvo ei typisty työmarkkinakelpoisuuteen tai kuluttamiseen: 

”Kirkon näkökulmasta ihmistä ei voi tarkastella ainoastaan tai edes ensisijaisesti työmarkkinakelpoisuuden näkökulmasta. Ihmisen oikeus osallistua yhteiskuntaan ja elää hyvää elämää eivät ole riippuvaisia työn tekemisestä, taloudellisesta asemasta tai kulutusvalinnoista. Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu työn arvoa. Ihmisen arvo on kuitenkin aina työn arvoa suurempi. Sitä ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa. Ihmisarvon korostaminen ja kunnioittaminen on kirkon ihmiskuvalle keskeistä. Oikeusvaltiossa ihmisarvon kunnioittaminen näkyy ihmisoikeuksien aktiivisena edistämisenä."

Hyväntekeväisyyteen perustuva yhteiskunta on hauras

Luoma näkee myös huolestuttavana piirteenä hallitusohjelmassa sen, että työn ja osallisuuden suhde on erityisen keskeinen hallitusohjelman maahanmuuttoa käsittelevissä tavoitteissa. Arkkipiispa Luoman mukaan hallitusohjelman maahanmuuttoon liittyvät tavoitteet rajaavat merkittävästi maahan muuttavan oikeutta työntekoon ja siksi myös yhteiskunnallista osallisuutta: 

”Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti yhteiskunnan tukijärjestelmät pyritään rajoittamaan perusoikeuksien edellyttämään minimiin. Yhteiskunnan tukiverkostojen nähdään tulevaisuudessa entistä enemmän nojaavan perheen, vapaaehtoisten toimijoiden ja esimerkiksi kirkon palveluiden varaan. Ihmisoikeuksien edistäminen on kuitenkin ensisijaisesti valtion tehtävä. Hyväntekeväisyyteen perustuva yhteiskunta on monille äärimmäisen hauras.”

Keskusteluissa on myös noussut esille kirkon osallistuminen poliittiseksi katsottuun keskusteluun. Arkkipiispan verkkosivuilla 4.10. julkaistussa puheenvuorossa Luoma toteaa, että kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiseen keskusteluun omia näkökantojaan, myös kriittisiä: 

”Demokraattisessa yhteiskunnassa ei ole kysymys samanmielisyydestä. Demokratian edellytyksenä on vahva sitoutuminen yhtäläisestä ihmisarvosta nousevaan yhtäläiseen osallisuuteen kaikilla yhteiskunnan tasoilla.”

Koko puheenvuoro luettavissa arkkipiispan verkkosivuilla.

Teksti: Kirkon viestintä