Seurakuntien ja kaupungin väliselle kasvatuskumppanuudelle raamit

Teksti: Mari Hautamäki

Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnat ja Kokkolan kaupunki hyväksyivät marraskuussa sopimuksen, joka luo raamit seurakuntien ja kaupungin kasvatukselliselle yhteistyölle.
Yhteistyötä on toki ollut   kaupungin varhaiskasvatuksen, perus- ja lukio-opetuksen sekä seurakuntien kasvatustoimen välillä aiemminkin. 
- Nyt allekirjoitettu sopimus antaa toiminnalle selkeät kehykset. Tiedämme, missä toiminnassa voimme veisata suvivirttä ja missä ei. Tämä sopimus antaa molemmille osapuolille tietoisuuden siitä, miten voidaan toimia, Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Jouni Sirviö kiittelee. 
- Valtakunnallisessa kasvatusmallissa on jo määritelty yhteistyömuodot seurakuntien kanssa, ja samansuuntaisena yhteistyö jatkuu tästä eteenkin päin, Kokkolan kaupungin sivistysjohtaja Terho Taarna sanoo.

Kaupungin sivistystoimen ja Kokkolan kaupungin alueella toimivien yhtymän seurakuntien välisellä sopimuksella halutaan edistää oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointia, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukea koulun uskonnonopetusta ja esiopetuksen sekä varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta opetussuunnitelman mukaisesti. 
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seurakunnan työntekijän mennessä alakoululle pitämään aamunavausta, hän tietää, millaista kristillistä arvomaailmaa hän voi tilaisuudessa tuoda esille. 

Yhteistyösopimus seurakuntien ja kaupungin opetus- ja kasvatustoimen välillä avautuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon  Opetushallituksen ohjeen pohjalta kehittämän neljän korin mallin kautta: ”Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina”.
- Korit ovat yleissivistävä opetus, perinteiset juhlat, uskonnolliset tilaisuudet sekä kasvun ja hyvinvoinnin tuki, Kokkolan suomalaisen seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Karin Uotila avaa.
- Yleissivistävässä korissa voimme esimerkiksi päiväkodissa vieraillessamme kertoa, mitä kristinusko on. Kolmanteen, uskonnolliset tilaisuudet -koriin kuuluvassa tilaisuudessa voimme harjoittaa uskonnollista toimintaa, Uotila jatkaa.
Perinteisiin juhliin luetaan jatkossakin esimerkiksi koulun joulu- ja kevätjuhlat, joissa suvivirsi tai jouluevankeliuminäytelmä ovat uskontoon viittaavia traditioita ja osa suomalaista kulttuuria.
Perusopetuksen uskonnollisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi seurakunnan järjestämät aamunavaukset, jotka voivat sisältää rukousta, raamatunlukua sekä virren tai muun hengellisen laulun.
Kouluissa järjestettävistä uskonnollisista tilaisuuksista tiedotetaan koteja ennakkoon, ja koulu järjestää mielekkään vaihtoehdon niille lapsille, jotka eivät tilaisuuteen osallistu.

Neljännessä, kasvun ja hyvinvoinnin tuki -korissa seurakunta voi esimerkiksi olla tukena koulumaailmaa kohtaavissa kriiseissä, koulukummitoiminnassa tai koulujen kerhotoiminnassa. 
- Olemme tehneet paljon yhteistyötä aiemminkin, mutta tämä sopimus selkeyttää ja antaa mahdollisuuden kehittää yhteistyötä, Uotila lisää.

Korimalli on valtakunnallinen, ja monet kunnat ja kaupungit ovat jo allekirjoittaneet sopimuksen paikallisten seurakuntien kanssa.
Suunnitelmat yhteistyökorien käytöstä lukuvuoden aikana kirjataan koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden suunnitelmiin toimipaikkakohtaisesti, ja päivitetään varhaiskasvatuksen yksikkö- tai ryhmäkohtaisiin suunnitelmiin sekä koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
- Kaupungin kasvatustyötä ohjaa luonnollisesti myös lainsäätäjä sekä Opetushallitus, joka on nyt solmitussa sopimuksessa piirtänyt suuntaviivat yleiseen osaan sekä sopimuksen liitteisiin, joihin on kirjattu tarkemmin paikallisesti sovituista yksityiskohdista, Taarna lisää.