Ekopaasto-kampanja alkaa tänään tuhkakeskiviikkona ja jatkuu 3.4. saakka, jonka jälkeen juhlitaan pääsiäistä ja paaston päättymistä. 
Tänä vuonna Ekopaastossa vaalitaan vettä ja vesistöjämme, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaista vesistöistä. 
Huippukokki Kari ”Kape” Aihinen antaa tämän vuotiselle Ekopaastolle kasvot. TV:stä tuttu kokki ja keittiömestari pyrkii tekemään jokaisen annoksen kuin se olisi hänen viimeisensä – niin hyvin kuin ikinä mahdollista. 

Vuonna 2005 arvostetun Savoyn keittiömestarina toimineele Aihiselle ruuanlaittoon liittyvistä ympäristöasioista tuli itseisarvo. Kotimaisuus ja lähellä tuotetut raaka-aineet ovat kuuluneet siitä lähtien hänellä asiaan.

- Suomessa ei ole sellaista ravintolaa, joka pystyy kannattavasti tarjoamaan vain ja ainoastaan kotimaassa tuotettua. Meillä ei ole kotimaista mangoa tai sitrushedelmiä. Pitää olla ylpeä siitä, mitä on. Emme voi silti tarjota ympäri vuoden lakkaa tai mustikkaa, muuten menee tosi tylsäksi, Aihinen sanoo.

Ravintoloitsija-Aihisen mielestä ravintolan kannattavuus ja ympäristönäkökulma tukevat toisiaan, sillä suunnitelmallisuus on kaiken a ja o. 

- Olemme keskittyneet hävikin pienentämiseen ja siihen, keneltä ostetaan, mitä ostetaan. Ne ovat meidän pieniä kulmakiviämme, hän kuvailee ympäristöfilosofiaansa.

Käytännön vinkkejä ja tietoa Ekopaastoon tarjoavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi Baltic Sea Action Group, HSY, Martat, ja Suomen Ympäristökeskus.

- Ympäristö, vedet ja luonto eivät tunne rajoja. Se, mitä teen kotona tai mökillä, vaikuttaa kokonaisuuteen, Kirkkohallituksen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen summaa.

Jokainen voi arjen valinnoilla vaikuttaa vesistöjen puhtauteen.
 Vinkkejä omaan paastonviettoon voi etsiä ekopaasto.fi -sivustolta. Sieltä löytyy tietoa, miten vaate- ja ruokavalinnat sekä rosakaaminen vaikuttavata vesistöihin. Kampanjaa voi seurata myös  Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä Ekopaaston tileillä.

Paasto hiljentää juhlaan

Paasto on vanha kristillinen käytäntö, joka tunnetaan myös monissa muissa uskonnoissa. Kristilliset paastonajat edeltävät juhla-aikoja, kuten pääsiäistä ja joulua. Kristillinen paasto muistuttaa siitä, kuinka Jeesus valmistautui jumalalliseen tehtäväänsä rukoilemalla ja paastoamalla ruuasta.

Paaston avulla ihminen tavoittelee mielenmuutosta ja keskittyy olennaiseen. Paastonaikana elämä yksinkertaistuu: syödään eri lailla, hidastetaan vauhtia ja hiljennytään. Samalla annetaan tilaa hengellisyydelle. Aineellisesta hyvästä ja nautinnoista – esimerkiksi ruuasta, juomasta tai muusta kuluttamisesta – karsimisen toivotaan kasvattavan kykyä keskittyä olennaiseen, kuulla sydämen ääntä ja Kristusta.

Ennen vanhaan juhla ja arki erottuivat selvemmin toisistaan kuin nykyään. Arki oli yksinkertaista, usein puutteellistakin, ja juhlaan varauduttiin säästämällä ja valmistelemalla ruokia pitkään. 
Kaupan aukioloaikojen laajentaminen sunnuntaille on hämärtänyt myös arjen ja pyhän eroa. Elämme 24/7-yhteiskunnassa, joka on aina vauhdissa. Arki on monelle niin yltäkylläistä, että paastoaminen on merkittävä tapa korostaa arjen ja juhlan eroa.