C-kanttorin virka vaihtuu A-kanttorin viraksi Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa

Kokkolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti lakkauttaa Kokkolan suomalaisen seurakunnan C-kanttorin viran vuoden 2026 lopussa ja perustaa tilalle A-kanttorin viran 1.1.2027 alkaen. Uuden viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 602 mukaan.

Muutoksella halutaan vahvistaa Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkomusiikin korkeatasoista ja monipuolista toteuttamista sekä mahdollistaa musiikkityön pitkäjänteinen kehittäminen. Uuden A-kanttorin tehtäviin kuuluvat muun muassa jumalanpalvelus- ja toimitusmusiikki, kuoro- ja konserttitoiminta sekä musiikkitoiminnan suunnittelu ja kehittäminen yhdessä johtavan kanttorin kanssa.

Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa on jatkossa kaksi A-kanttorin ja kaksi B-kanttorin virkaa. A-kanttorin tehtävään liittyvät henkilöstökustannukset ovat C-kanttorin tehtävää korkeammat, ja lopullinen kustannusvaikutus määräytyy valittavan henkilön työkokemuksen perusteella.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi lisäksi toivomusponnen, jonka mukaan seurakuntayhtymän seurakuntien kanttorit käyttävät osaamistaan yhteistyöhön yhtymän seurakuntien palvelemisessa.

Seurakuntayhtymä uudistaa käyttöomaisuuden poistoajat

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi yhteisen kirkkoneuvoston esityksen seurakuntayhtymän käyttöomaisuuden uusista poistoajoista 1.1.2026 alkaen. Vuoden 2027 talousarvio laaditaan uusien poistoaikojen mukaisesti.

Muutos perustuu kirkkohallituksen vuoden 2026 alussa voimaan tulleeseen ohjeeseen, jossa suunnitelman mukaisia poistoja on tiukennettu. Tavoitteena on varmistaa, ettei seurakuntien omaisuus ole taseessa yliarvostettuna ja että investointien kustannukset kohdentuvat niiden todelliselle vaikutusajalle.

Uuden ohjeen mukaan omaisuudelle määritellyistä poistoajoista tulee lähtökohtaisesti käyttää lyhintä mahdollista poistoaikaa, ellei pidemmälle ajalle ole erityistä perustetta. Pidemmän poistoajan käyttäminen edellyttää erityistä, dokumentoitua perustetta.

Poistoajat koskevat muun muassa kirkkoja ja muita rakennuksia, hautausmaiden rakenteita, koneita, kalustoa ja tietojärjestelmiä. Esimerkiksi kirkkojen poistoaika on 30–60 vuotta, seurakuntatalojen 15–25 vuotta ja it-laitteiden kolme vuotta.

Seurakuntayhtymän nykyinen strategia jatkuu vuoteen 2028

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksen, että Kokkolan seurakuntayhtymän strategia 2023–2026 on voimassa vuoden 2028 kesäkuun loppuun saakka.

Jatkoajan tarkoituksena on varmistaa strategian voimassaolon jatkuvuus ja antaa vuoden 2027 alussa aloittavalle uudelle yhteiselle kirkkovaltuustolle aikaa perehtyä tehtäväänsä ennen uuden strategian valmistelua. Valmistelussa voidaan samalla ottaa huomioon kirkon ja Oulun hiippakunnan uudet strategiset linjaukset.

Luottamushenkilöiden kokouspalkkio nousee 60 euroon

Kokkolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti uuden luottamushenkilöiden palkkiosäännön, joka tulee voimaan 1.1.2027. Kokouspalkkio nousee nykyisestä 50 eurosta 60 euroon.

Uutta palkkiosääntöä sovelletaan seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvien seurakuntien virallisesti asettamien hallinto- ja toimielinten kokouksiin. Puheenjohtajana tai sihteerinä toimivan korotettu kokouspalkkio sekä puheenjohtajien vuosipalkkiot säilyvät ennallaan.

Yhteinen kirkkoneuvosto esitti uuden palkkiosäännön hyväksymistä yhteiselle kirkkovaltuustolle.

Hallintosihteerin nimike muuttuu hallintokoordinaattoriksi 

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi yhteisen kirkkoneuvoston esityksen muuttaa seurakuntayhtymän hallintosihteerin virkanimike hallintokoordinaattoriksi. Muutoksella varmistetaan, että virkanimike vastaa nykyistä tehtävänkuvaa ja työelämän nimikekäytäntöjä sekä tukee seurakuntayhtymän työnantajakuvaa. 

Hallintokoordinaattori vastaa seurakuntayhtymän hallinnon prosessien koordinoinnista ja tukee hallintojohtajaa, päälliköitä, kirkkoherroja sekä muuta henkilöstöä hallinnon, päätöksenteon ja asianhallinnan tehtävissä. Tehtävään kuuluu muun muassa toimielinten kokoushallinnon koordinointi, esityslistojen ja pöytäkirjojen valmistelu, päätösten toimeenpanon seuranta sekä luottamushenkilöhallinnon tehtävät.