Huhtikuussa 2022 alkanut Kaarlelan kirkon julkisivuremontti on valmis. Vaikka keskiaikaisen kivikirkon kunnostustyössä tuli vastaan myös yllätyksiä, Kokkolan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Raappana on lopputulokseen tyytyväinen.
- Kirkko sai arvoisensa kasvojenpesun. Urakka suoritettiin kirkon kulttuurihistoriallinen arvo tiedostaen, eikä aina menty sieltä, mistä aita on matalin. Tilaajan valvonta oli valpasta, ja työn dokumentointiin kiinnitettiin erityistä huomiota.
Julkisivurappauksen urakoitsijana toimii kokkolalainen Rakennusliike A. Salonen Oy, joka luovutti urakan tilaajalle yli kuukauden etuajassa. 
- Työmaahan kohdennettiin riittävästi resursseja heti aloitusvaiheessa, siitä kiitokset urakoitsijalle, Raappana kiittelee.

Kun kajotaan keskiaikaisen rakennuksen rakenteisiin, ei yllätyksiltä vältytä. 
- Pääosa ”yllätyksistä” oli myönteisiä ja kiinnostavia. Vastaan tuli esimerkiksi 1700-luvun ristikirkkolaajennuksen jäljet, jotka olivat selkeästi nähtävissä luonnonkivirungossa. Rappaussiteinä oli aikoinaan käytetty takonauloja, ja kirkon historian saatossa muuttuneita julkisivuvärejä löytyi varhaisemmista rappauskerroksista, Raappana kertoo.
Kaikki löydöt on dokumentoitu huolellisesti tulevaisuutta varten, Raappana vahvistaa, ja kertoo ikävimmistä yllätyksistä selvityn rahalla.
Seurakuntayhtymä haki Kaarlelan kirkon julkisivukorjaukseen 200 000 euron avustusta Kirkkohallitukselta, mutta jäi ilman kirkollisen kulttuuriperinnön hoitoon jaettavia avustuksia.

Keskiaikaisen kirkon remontointi on haastavaa. 
- Muun muassa julkisivurappaus poikkeaa merkittävästi nykyrakentamisen menetelmistä, kiinteistöpäällikkö kertoo. 
- Tällaisessa luonnonkivirunkoisessa kohteessa ei oikolautoja käytetä lainkaan, vaan kolmikerrosrappaus myötäilee rakennusrunkoa. Laastissa ei käytetty lainkaan sementtiä, eikä riskipaikkoja verkotettu, Raappana avaa.
- Perinteisiä ”käsinrappareita” ei tahdo työmarkkinoilla olla enää juuri lainkaan. Nyt kuitenkin saatiin tätä osaamista paikallisilta vanhemmilta konkareilta, ja siirrettyä käsityötaitoa myös nuoremmille sukupolville. Uskon, että tämä kohde oli merkittävä lisä myös rakennusliikkeen referenssiluettelossa, Raappana lisää.

Kesän ja syksyn aikana tehdyt kunnostustyöt ajoitettiin arkipäiviin, joten viikonloppuisin tapahtuvat siunaukset, vihkimiset ja sunnuntaimessut pystyttiin järjestämään normaalisti. Kirkkoon järjestettiin turvallinen kulku pää- ja sivuoville remontin ajaksi, eli kirkko palveli koko urakan ajan.
Nyt rakennustelineet on purettu ja kohentuneen kasvojenpesun lisäksi myös turvallisuus koheni.
- Enää ei tarvitse pelätä tornista putoavia rappausosia, Raappana huomauttaa. 
Myös kirkon kellot alkavat kuulua syksyn mittaan kauemmaksi Kirkonmäen alueella, kun kirkontornin luukkujen avausmekanismi saadaan valmiiksi.
- Luukkuja ei ole avattu vuosikausiin, sillä mekanismin kunnostuksessa on odotettu pariovien restaurointia, Raappana lisää.

Mari Hautamäki, teksti ja kuvat