Uutiset

Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa on koettu yhteyttä 90 vuotta

Julkaistu: 25.09.2019

Järjestyksessään toinen kaupunginkirkko oli ensimmäisen kirkon tavoin puinen ristikirkko. Th. Granstedtin piirtämä kirkko valmistui vuonna 1877. Tilaa siinä oli noin 1000 hengelle. Kirkko tuhoutui tulipalossa loppiaisyönä 1958. Kirkon pienoismalli löytyy nykyisestä Kokkolan kirkosta. Jo kaksikielisen Kokkolan kaupunkiseurakunnan aikana 1920-luvulla pidettiin myös suomenkielisiä messuja jopa kolme kertaa kuukaudessa, vaikka ohjeistus oli vain kahteen messuun. Kuva: Viljami Hanni 

 

Kokkolan suomalainen seurakunta perustettiin 90 vuotta sitten vuonna 1929. Silloin kaksikielinen Kokkolan kaupunki-seurakunta jaettiin kielellisesti kahdeksi seurakunnaksi. Syntyi Kokkolan suomalainen seurakunta ja Gamlakarleby svenska församling.

Kokkolan hengellisen elämän vaiheisiin perehtyneen Jorma Aspegrénin mukaan Kokkolan ja Kaarlelan alueella suomenkielisen työn tarve kasvoi tuolloin merkittävästi, kun väki lisääntyi.

- Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana Kokkolan suomalaisen seurakunnan väkimäärä tuplaantui, kertoo kirkkoherra Jouni Sirviö.

- Seurakunnan aloittaessa toiminnan jäseniä oli noin 2 500, ja vuonna 1940 heitä oli jo yli 5 000.

Väestölisäykseen vaikutti osaltaan se, että vuonna 1934 Närvilän kaupunginosa siirrettiin jakamattomasta Kaarlelan seurakunnasta (Karleby landsförsamling) Kokkolan suomalaiseen seurakuntaan.

Vuonna 1977 Kaarlelan kunta liittyi Kokkolan kaupunkiin. Sen seurauksena perustettiin Kokkolan seurakuntayhtymä, johon kuului kaikkiaan neljä seurakuntaa, Kokkolan ja Kaarlelan sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset seurakunnat. Seurakuntayhtymä mahdollisti seurakuntien talouksien yhteisen hoitamisen.
Kokkolan ja Kaarlelan suomalaiset seurakunnat yhdistyivät vielä vuonna 1993 Kokkolan suomalaiseksi seurakunnaksi.

- Yhdistyminen tuli mahdolliseksi, kun Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Heikki Vaahtoniemi jäi eläkkeelle, tietää Aspegrén.

Kaarlelan suomalaisessa seurakunnassa oli tuolloin kirkkoherrana Erkki Murtomäki, ja hänestä tuli yhdistyneen seurakunnan kirkkoherra. Kokkolassa oli silloin noin 15 000 jäsentä ja Kaarlelassa noin 8 000.

Sirviö muistelee aikaa muutoksen aikana. Hän toimi silloin Kokkolan suomalaisen seurakunnan kappalaisena.

- Olo oli hieman rannaton, kun sekä työntekijäjoukko että seurakuntalaisten määrä kasvoivat ja yhtäkkiä seurakunta olikin paljon suurempi.

Seurakunnan toiminta on muotoutunut pikkuhiljaa vuosikymmenten aikana. Aspegrénin mukaan messujen lisäksi oli raamattuopetusta jo aivan alusta lähtien.

"Myös diakoniatyö on ollut oikea kruunun jalokivi jo aivan ensimmäisten vuosikymmenten aikana. Ja sotavuosina sen painoarvo vain kasvoi."

Diakoniaan satsaaminen oli paljolti Kokkolan suomalaisen seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran Elias Pentin ansiota.

Vapaaehtoistyö on ollut voimissaan jo alusta lähtien. Seurakunnat nimittäin solmivat sopimuksia olemassa olevien kristillisten yhdistysten kanssa, joiden vastuuhenkilöt saattoivat istua myös kirkkoneuvostossa. Yhdistysten toiminta synkronoitiin siis seurakunnan toimintaan henkilösuhteiden kautta. Esimerkiksi pyhäkoulutyö ja työ oppikoululaisten parissa oli erittäin tuottoisaa vapaaehtoistyötä. Sirviö ja Aspegrén näkevät vapaaehtoistyön entistä tärkeämpänä myös tulevaisuudessa, jos uhkana on, että seurakunnan resurssit vähenevät.

"Seurakunta on työntekijät, vapaaehtoiset ja seurakuntalaiset yhdessä."

Sirviö muistuttaa, että Kokkolaa leimaa herätysliikkeiden läsnäolo. Se on muovannut myös seurakuntaa.

- Seurakuntaa on rakennettu yhdessä.

Päiväkerhot ovat pitäneet pintansa. Vanhemmat tuovat mielellään lapsensa seurakunnan kerhoon, johon kuuluu monenlaista toimintaa; hiljentymistä, musisointia, rukousta, raamatunkertomuksia, leikkiä, askartelua, ulkoilua ja satuja.Lasten kerhotoiminta kehitettiin alun perin evankelisen liikkeen piirissä, ja 1970-luvulla se otettiin osaksi seurakunnan toimintaa.

- Se on säilynyt ja kasvanut ja on tälläkin hetkellä tärkeä nuorten aikuisten kohtaamispaikka.

Sirviö iloitsee siitä, että esimerkiksi elokuussa kouluun menevien siunaamistilaisuudessa kirkko oli tupaten täynnä kouluun meneviä ja heidän läheisiään.

Kokkolan suomalaisella seurakunnalla on ollut tähän mennessä kuusi kirkkoherraa. Ensimmäinen kirkkoherra Elias Pentti halusi kehittää diakonian lisäksi seurakuntahallintoa. Seuraava kirkkoherra Johannes Sillanpää oli ansioitunut sodassa vainajien kotiuttajana. Myös hän painotti diakoniaa. Rovasti Sakari Huima oli myös merkittävä henkilö sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.

Huiman virkakauden loppupuolella ja Heikki Vaahtoniemen aikana elettiin Kokkolan herätyksen aikaa. Erkki Murtomäki toimi seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1993 vuoteen 2010, jolloin Jouni Sirviö astui kaitsijaksi.

- Jokainen kirkkoherra on tuonut omalla hengellisellä perinnöllään uusia mahdollisuuksia, muistuttaa Aspegrén.

- Kaikki kirkkoherrat ovat myös toimineet tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa ja ajaneet näin seurakunnan ja kaupungin yhteisiä, tärkeiksi koettuja asioita.

Kokkolan suomalainen seurakunta on suhteellisen suuri. Tällä hetkellä jäseniä on lähes 25 000. Sirviön mielestä ison seurakunnan voimavarat ovat sen moninaisuudessa.

- Isosta työntekijäjoukosta löytyy eri ikäisiä ja erilaisista hengellisistä perinteistä lähtöisin olevia ihmisiä. Peilauspintaa seurakuntalaisille on paljon.

Samalla moninaisuus on myös haaste.

- Erilaiset kokemukset eivät ole kuitenkaan este yhteydelle. Jos niitä aletaan rajamaan, silloin voi tulla esteitä.

"Seurakunnan slogan Kohtaava seurakunta – Hyvä sanoma keskellä elämää! kannustaa kaikkia kokkolalaisia eteenpäin uskomaan ja rakastamaan."

Seurakunnan 90-vuotisjuhlaviikko alkaa sunnuntaina Mikkelinpäivän messulla Kokkolan kirkossa. Messun jälkeen on lähetyslounas Alasalissa ja päiväjuhla kirkossa.
Juhlinta jatkuu koko ensi viikon tavanomaisen toiminnan parissa. Maanantaina ja tiistaina päästään kuuntelemaan ja katselemaan keväällä ihastusta herättäneitä Nonni-musikaaliesityksiä Kokkolan kirkossa. Keskiviikkona on vuorossa avoimet ovet seurakunnassa. Torstaina on muskarihetkiä ja perjantaina voi tutustua Kokkolan kirkon urkuihin sekä nauttia Maratonkonsertista Kokkolan kirkossa.

 

Kirkkoherra Jouni Sirviö ja Kokkolan hengellisen elämän vaiheisiin perehtynyt Jorma Aspegrén kertovat Kokkolan suomalaisen seurakunnan ominaispiirteistä ja 90-vuotisesta historiasta Radio Dein Kokkolan-taajuudella Hetki kanssasi -ohjelmassa sunnuntaina 29.9. klo 11.25.

 

Teksti ja kuvat: Eija Ahokangas