Uutiset

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää krematorion perustamista

Julkaistu: 30.11.2018

Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston päätöksiä 29.11.2018

KREMATORION PERUSTAMISESITYS KIRKKOVALTUUSTOLLE

Kokkolan seurakuntayhtymässä tehtiin ensimmäinen krematorioselvitys 1990-luvulla yhteistyössä Pietarsaaren kanssa. Toinen selvitys tehtiin krematorion rakentamisesta Marian kappelin yhteyteen, mutta hanke kaatui 2011 yhteisen kirkkovaltuuston äänestyksessä; tuolloin krematorion kustannusarvio oli 3 miljoonaa euroa.

Nyt yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle krematorion perustamista investointisuunnitelman mukaisesti.

Esisuunnittelu on käynnistetty tänä vuonna. Konsulttipalveluna on toiminut Turkoosi11 Oy:n DI Ville Varjo. Esisuunnitteluraportteja ovat laatineet arkkitehtisuunnittelun osalta Arkman Arkkitehtuuri Oy, rakennesuunnittelun osalta Ideastruktura Oy, sähkösuunnittelun osalta Avecon Oy ja LVI- ja prosessisuunnittelun osalta Keski-Pohjanmaan LVI-suunnittelutoimisto Oy.

Investointikustannus on esisuunnittelun mukaan 1,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 aikana käynnistetään lupamenettelyt (5.000 euroa), vuonna 2020 lähinnä rakennus- ja talotekniset muutokset sekä uunitoimittajan kilpailutus (0,5 milj. euroa) ja vuonna 2021 krematoriouunin loppuasennus ja käyttöönotto (0,995 milj. euroa). Krematorio olisi käyttökunnossa toukokuussa 2021.

Krematorio rakennettaisiin Soitelta vuokrattaviin tiloihin. Krematoriolle rakennettaisiin asianmukaiset tilat keskussairaalan lämpökeskuksen tiloihin, erilleen muusta lämpökeskuksen ja sairaalan toiminnasta. Soite olisi tilan vuokraaja, ja krematorio olisi Kokkolan seurakuntayhtymän toimintaa.

Suunnitelmissa on rakentaa krematorio, jossa on yksi uuni. Sen kapasiteetti on 1000-1500 tuhkausta vuodessa. Tällä hetkellä Kokkolan seurakuntayhtymässä tuhkataan vainajista yli 20 prosenttia, ja määrä on kasvussa. Annan hautausmaalle haudatuista tuhkattuja on jopa kolmasosa; maaseutuseurakunnissa tuhkaus ei ole yhtä yleistä.

Paikkakunnilla, joille krematorio on perustettu, tuhkausten määrä on kasvanut merkittävästi. Valmistuttuaan krematorio lyhentäisi tuhkattavien vainajien kuljetusmatkaa Kokkolassa ja lähiympäristössä ja pienentäisi omaisille tulevia kokonaiskustannuksia. Tällä hetkellä vainajat kuljetetaan tuhkattavaksi valtaosin Vaasaan, Seinäjoelle ja Ouluun. Vastaavasti Kokkolan krematorioon voitaisiin tuoda vainajia tuhkattavaksi laajemmaltakin alueelta.

Krematorion uunitilan havainnekuva. Kuva: Arkman Arkkitehtuuri Oy

Krematorion uunitilan havainnekuva. Kuva: Arkman Arkkitehtuuri Oy

LISEN FORSGÅRD VIESTINTÄPÄÄLLIKÖN VIRKAAN

Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi medianomi AMK, datanomi Lisen Forsgårdin viestintäpäällikön virkaan 1.4.2019 alkaen. Haastatteluryhmä esitti häntä virkaan yksimielisesti ja katsoi, että Forsgårdin koulutus, kielitaito, ohjelmistojen käyttökokemus, soveltuvuus tehtävään ja haastattelussa saatu yleisvaikutelma vastaavat parhaiten viralle asetettuja vaatimuksia. Myös seurakuntaneuvostojen lausunnot puolsivat Forsgårdin valintaa.

Avoinna olleeseen viestintäpäällikönpäällikön virkaan saatiin kahdella hakukierroksella yhteensä 25 hakemusta ja haastatteluun kutsuttiin neljä hakijaa.

Viestintäpäällikkö johtaa ja kehittää seurakuntayhtymän sisäistä ja ulkoista viestintää. Viran kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä työalan tuntemus. Lisäksi edellytetään toisen kotimaisen kielen erinomaista ja toisen vähintään tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

HAUTAUSMAAN TYÖNJOHTAJAN VIRKA HAETTAVAKSI

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti julistaa hautausmaan työnjohtajan viran haettavaksi. Valintaprosessia valmistelemaan nimettiin työryhmä Janne Korkiakangas, Niclas Leminen, Kristina Holm ja Helinä Marjamaa. Ennen viran täyttämistä valinnasta pyydetään lausunto Kokkolan suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostoilta.

Viran kelpoisuusehtona on soveltuva ammatillinen koulutus tai käytännön ammattitehtävissä hankittu työkokemus. Puutarha-alan koulutus ja esimiestaidot katsotaan eduksi. Lisäksi viranhaltijalta vaaditaan toisen kotimaisen kielen erinomaista ja toisen ainakin tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Elisabethin hautausmaan nykyinen työnjohtaja Christer Björk siirtyy eläkkeelle 1.7.2019.

HAUTAUKSEEN LIITTYVÄT MAKSUT YHTENÄISTETÄÄN

Yhteinen kirkkoneuvosto vahvisti muutokset hautaukseen liittyviin maksuihin 1.2.2019 alkaen. Edellisen kerran maksuja on tarkistettu 1.1.2015.

Uusi hinnasto on sama kaikille seurakuntayhtymän hautausmaille. Muutokset koskevat lähinnä hautauksiin liittyviä työkustannuksia. Useassa maksukategoriassa on havaittu korotustarvetta. Kylmiöiden ylläpitokustannukset ovat nousseet, ja niiden vuosihuollot ovat yleensä hintavia erityislaitehuoltoja. Sähkökulut ovat myös merkittävä kuluerä.

Hinnastoon tulee kylmiövuokrien osalta uutena maksu myös kotipaikkakuntalaisille. Sitä peritään kuitenkin vasta kolmen viikon ylittävältä ajalta. Työkustannuksissa on uutena mukana tuntiveloitus vaativasta lisätyöstä. Etenkin talviaikaan vanhojen hautojen valmistelutyö haudankaivuuta varten on aikaa vievää ja työlästä. Isojen muistomerkkien, reunakivien ja vanhojen kansilaattojen poisto routasulatuksen jälkeen vie paljon kone- ja henkilötyöaikaa. Annan hautausmaan palkkimaksua on korotettu palkkialueen perustamiskustannusten nousun takia.

Muisto- ja sirottelulehdon yhteismuistomerkin laattahinta asiakkaalle on jatkossa 125 euroa kaikilla yhtymän hautausmaalla.

HALSUAN SEURAKUNNAN LIITTÄMINEN KOKKOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄÄN

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on 3.5.2018 käsitellyt Halsuan seurakunnan taloudellista tilannetta. Piispa ja tuomiokapituli ovat yhdessä kehottaneet Halsuan seurakuntaa aloittamaan neuvottelut seurakunnan liittämisestä Kokkolan seurakuntayhtymään.

Neuvotteluissa ovat olleet mukana edustajat Halsuan seurakunnasta ja Kokkolan seurakuntayhtymästä. Neuvotteluja on pidetty neljä, ja tuloksena laadittiin loppuraportti.

Neuvotteluissa käytiin läpi Halsuan seurakunnan organisoitumisen eri vaihtoehtoja. Halsuan toiveena on säilyä itsenäisenä seurakuntana ja se toteutuisi osana Kokkolan seurakuntayhtymää.

Halsuan seurakunnassa on tällä hetkellä 1.010 jäsentä. Se on Suomen pienimpiä seurakuntia. Henkilökunnan määrä on tänä vuonna 4,23 laskettuna henkilötyövuosina ja vuonna 2019 vastaavasti 3,51. Mikäli Halsuan seurakunta liittyy Kokkolan seurakuntayhtymään, seurakuntaan jää 2,09 laskettuna henkilötyövuosina ja yhtymään vastaavasti siirtyy 1,07. Yhtymään siirtyviä tehtäviä ovat kirkonkirjojen pito sekä talouteen, henkilöstöasioihin, hautaus-, kiinteistö- ja keittiötoimeen liittyvät työt.

Halsuan seurakunnan kirkollisveroprosentti nousee ensi vuonna 2 prosenttiin. Kokkolan seurakuntayhtymän vastaava luku on 1,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että verotulot laskevat yhtymään tulon jälkeen. Toiminta-avustukset tulisivat poistumaan. Yhtymään liittymisen jälkeen Halsuan seurakunnan toimintakate olisi 134.664 euroa, joka on laskettu vuoden 2019 talousarvion perusteella.

Halsualla on jo nyt toteutettu merkittäviä säästötoimenpiteitä, vähennetty henkilöstöä ja myyty kiinteistöjä. Yhtymään liittyminen toisi vain pieniä säästöjä.

Työryhmä päätyi neuvottelujen tuloksena ehdottamaan Halsuan seurakunnan liittymistä Kokkolan seurakuntayhtymään vuoden 2020 alusta alkaen. Mahdollisen liittymisen toimenpiteet tulee aloittaa vuoden 2019 aikana. Halsuan seurakunta päättää liittymisestä vielä tämän vuoden aikana.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti keskustelun jälkeen, että asia tuodaan tiedoksi ja keskusteluun seurakuntaneuvostoille ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Lausunnot pyydetään uusilta seurakuntaneuvostoilta, jotka aloittavat toimikautensa 1.1.2019. Päätösesitys tuodaan kirkkovaltuustoon maaliskuussa 2019.

TYÖRYHMÄ SELVITTÄÄ YKSPIHLAJAN KIRKON MONIKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA

Yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt perustaa työryhmän tutkimaan Ykspihlajan kirkon monikäyttömahdollisuutta. Kyseessä voisi olla esimerkiksi yhteenliittymä, jossa toimintamahdollisuudet ja kustannukset jaetaan. Työryhmä tuo esityksensä yhteiselle kirkkoneuvostolle 31.10.2019 mennessä.

Työryhmään tulee edustaja ainakin kiinteistöjohtokunnasta, suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostosta, ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostosta ja yhteisestä kirkkoneuvostosta. Viranhaltijoiden edustajina työryhmässä ovat näiden kahden

seurakunnan kirkkoherrat sekä kiinteistöpäällikkö ja hallintojohtaja. Työryhmä voi pyytää kuultavaksi yhdistyksiä ja kolmannen sektorin toimijoita.

Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää ehdotukset työryhmän jäsenistä 31.1.2019 mennessä.