Pekka Simojoki taitaa tarttuvan melodian ja koskettavat sanat

Noora Kallioinen, Pekka Simojoki ja Juuso Pylkkänen.

Kappaleissa on taivaan tuoksua ja mullan makua

Pekka Simojoesta tuli lauluntekijä ja muusikko Jumalan armosta ja sattuman oikusta. Muusikon ura ei kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin.
- Olin aina ajatellut, että vain superlahjakkaista voi tulla muusikoita, miettii vaatimaton lauluntekijä, joka on kirjoittanut lukuisia lauluja, messuja ja musikaaleja. Yhteensä yli 700 kappaletta.
- Suuri käänne oli, kun vietin lapsuuteni Afrikassa. Siellä ihmiset lauloivat, soittivat ja tanssivat huolimatta siitä, osasivatko he. Silloin tajusin, ettei musiikin päämäärä ole olla täydellinen.

Teini-ikäisenä mielessä oli pyörinyt joskus jopa ajatus rokkitähteydestä. Hengelliset asiat kuitenkin sykähdyttivät. Myös vanhempien lähetystyötausta vakuutti nuoren miehen hengellisen työn tärkeydestä.
- Koen saaneeni Jumalalta selkeän kutsumuksen hengellisen musiikin tekoon.
- Mieluummin teen laulun, joka saattaa muuttaa ihmisen elämän ja sydämen kuin hitin, joka soi vähän aikaa radiossa ja tuo tilille enemmän rahaa.

Nuoren teologian opiskelijan päässä soivat melodiat, mutta tekstien tuottaminen oli hankalampaa. Hänen suuri rukousaiheensa olikin, että Jumala lähettäisi runoilijan. Vastaan tuli Anna-Mari Miettinen, myöhemmältä nimeltään Kaskinen. Parivaljakko alkoi tehdä lauluja innokkaasti. Ensimmäinen tilaustyö, Afrikkalainen gospel-messu, oli vedenjakaja, jonka seurauksena puhelimet alkoivat soida ja muusikon ura alkoi.

Exit-yhtyeen myötä Pekka Simojoki alkoi sanoittaa myös itse enemmän sävellyksiään. Runotytön tekstit olivat liiankin kauniita miesten esitettäväksi. Lauluja tehdessään Simojoki ei tyydy odottamaan inspiraatiota.
- Joku viisas on sanonut, että luovuudessa kymmenen prosenttia on inspiraatiota ja loput perspiraatiota eli hikeä ja työtä.
Laulujen tulee koskettaa itseä, jotta ne koskettaisivat myös kuulijoita.
- Hyvässä gospel-kappaleessa pitää olla taivaan tuoksua ja mullan makua. Ja siihen kun pistää mausteeksi omaa sydänverta, niin tulee hyvä mikstuura, opastaa Simojoki.
- Hengellisessä työssä on se jännä puoli, että kun annat lahjasi Jumalan käyttöön, Jumala voi tehdä sillä ihmeellisiä asioita.

Kälviäläinen Noora Kallioinen ja kokkolalainen Juuso Pylkkänen pistävät mielellään Simojoen laulut soimaan. He ovat itsekin päässeet tulkitsemaan Simojoen kappaleita säestäessään lauluja eri tilaisuuksissa.
Noora Kallioisen mielestä Simojoen musiikista löytyy aina sopiva laulu eri elämäntilanteisiin ja eri mielentiloihin.
- Ne antavat lohtua, turvaa ja jopa uuden näkökulman asioihin sekä uskoa vahvistavaa voimaa.
Juuso Pylkkäsen mieleen on jäänyt Exitin kappaleet jo lapsuudesta, ja ne ovat olleet merkityksellisiä elämässä myöhemminkin.
- Simojoen musiikista huokuu halu kertoa Jumalasta ja Jumalan isoista teoista. Laulut ovat avanneet uusia asioita uskosta ja antaneet rohkaisua elämään. Simojoki iloitsee, että hänen lauluillaan on merkitystä kuulijoille.
- Luovuus ja lahjat on annettu meille toisia ihmisiä varten. Samalla siinä saa itsekin. Pylkkänen uskoo, että monet muusikot olisivat jättäneet aloittamatta koko uransa, jos Pekka ei olisi näyttänyt esimerkkiä.
Simojoki haluaakin rohkaista uusia lauluntekijöitä luottamaan siihen, että laulut ja luovuus ovat Jumalalta.
- Pistetään taidot käyttöön. Sen sijaan, että pyydettäisiin, että Jumala siunaisi meidän unelmamme, voitaisiinkin rukoilla, että Jumala ottaisi meidät mukaan omiin suunnitelmiinsa. Silloin voimme muuttaa maailman.

Pekka Simojoki kohtaa musiikkinsa kuuntelijat Noora Kallioisen ja Juuso Pylkkäsen Hetki kanssasi -ohjelmassa.

YouTube-video