Lohtajan kirkko henkii 250-vuotista historiaa

Lohtajan kirkko täyttää 250 vuotta vuonna 2019. Se rakennettiin kokkolalaisen kirkonrakentaja Matti Hongan eli Matts Lillhongan johdolla 1768-1769.
Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 12. toukokuuta 1769, jolloin kirkko ilmeisesti oli valmis. Sitä käytettiin kastekirjasta päätellen kuitenkin jo keskeneräisenä, koska edellinen kirkko oli jouduttu purkamaan lahovikojen ja tornin kallistuman vuoksi.

Lohtajan kirkkoa pidetään yhtenä Hongan parhaista töistä. Se on lisäristeillä rakennettu kirkko, ja kirkon sisällä olevat neljä pilaria tukevat rakennetta.
- Suomessa ei ole toista samanlaista kirkkoa. Itä-Suomen kahtamoiset ovat saman tyyppisiä, kertoo eläkkeellä oleva Lohtajan seurakunnan entinen kirkkoherra Tuomo Jukkola.
Edellinen kirkko oli ollut pitkäkirkko eli pohjakaavaltaan suorakaiteenmuotoinen kirkko. Uuden kirkon malli päätettiin äänestämällä.
- Arkkitehtuuriset innovaatiothan tulivat Keski-Euroopasta Ruotsin kautta Suomeen. Niin tämä moderni ristikirkkokin, tietää Lohtajan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Helena Anttiroiko-Mehtälä.

Kirkon nimi Sophia Magdalenan kirkko tulee kuningas Kustaa III:n puolison mukaan.
- Nimi olisi haluttu antaa kuninkaan mukaan, mutta koska Toholammin kirkko valmistui aikaisemmin, he saivat sen kunnian, Jukkola taustoittaa.

Kirkon hyvästä kunnosta on kiittäminen useita remontteja. Kirkko on alun perin ollut hirsipintainen, mutta se on myöhemmin vuorattu laudoilla sekä sisältä että ulkoa. Myös katto on tervattu säännöllisesti. Kirkon ulkoväri on vaihtunut aika ajoin punamullasta valkoiseen ja nykyiseen keltaiseen.
- Jossain vaiheessa 1800-luvulla kirkko oli jopa kaksivärinen, alaosa punainen ja yläosa keltainen, Anttiroiko-Mehtälä kuvailee.

Vuosien 1955-1956 remontissa kirkon sisätilat palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan konservaattori Thorvald Lindqvistin johdolla. Penkit palautettiin entiseen asuunsa, samoin ikkunat pyöreään muotoonsa. Lindqvist olisi halunnut entisöidä myös pilarit, jotka oli peitetty 1905. Kirkkoneuvoston enemmistö ei kuitenkaan tähän suostunut. Kovalevyt poistettiin pilareista vasta kirkkoherra Mikko Himangan aikana vuosituhannen taitteessa.

Vuonna 2009 valmistunut peruskorjaus on viimeisin. Silloin uusittiin muun muassa valaistus, sähkö- ja lämmitysjärjestelmä, ulkoportaat sekä kirkon penkkien istuinosat. Työlistalla olivat myös urkujen ja sakastin kunnostus sekä alttaritaulujen, saarnastuolin ja kattokruunun konservointi. Kirkkoon saatiin myös wc.

Historia näkyy monella tapaa kirkossa. Katon poikkipalkista ja pilareista on luettavissa kirkon historiaa. Lindqvistin nimikirjoitus löytyy urkuparven vasemmasta reunasta. Kirkon kattolaudoituksessa on käytetty edellisen kirkon seinälautoja, joissa on Christian Wilbrandtin maalaamia enkeleitä. Esimerkiksi saarnastuoli, lampetit, krusifiksi, votiivilaiva, kattokruunu ja kastemalja ovat edellisen kirkon perintöä. Ne ovat säilyneet isovihan aikaisista ryöstöretkistä huolimatta.
- Ehkä esineet on piilotettu vihollisilta, ja siksi ne on saatu käyttöön uuteen kirkkoon, Anttiroiko-Mehtälä arvelee.

Saarnastuoli on kaarevalinjainen ja erityisen koristeltu. Sen on rakentanut veteliläinen Nikkari-Erkki 1758 ja koristellut kokkolalainen taidemaalari Johan Backman.

Katseenvangitsijana toimii koko seinän kokoinen kolmiosainen alttaritaulusarja eli triptyykki. Sen on maalannut Mikael Toppelius vuosina 1770-1773. Toppelius on tunnetuin vanhoista suomalaisista kirkkomaalareista. Näissä alttaritauluissa sanotaan hänen värienkäyttönsä puhjenneen loistoonsa. Toppeliuksen pojanpoika oli Sakari Topelius, joka on kirjoittanut sadun Lohtajan puuäijästä.

Anttiroiko-Mehtälä pitää Lohtajan kirkkoa Lohtajan arvokkaimpana rakennuksena ja myös yhtenä maamme kauneimmista kirkoista.
- Sisälaudoitusta, urkuparvea ja kuisteja lukuun ottamatta kirkkoa ei ole juuri muutettu. Se on aito viesti 250 vuoden takaa.
- Kirkko ei ole myöskään vaisu, vaan väriä löytyy joka puolelta, ihailee Jukkola.　

Tuomo Jukkola ja Helena Anttiroiko-Mehtälä kertovat Lohtajan kirkon ja sen esineistön historiasta Hetki kanssasi -ohjelmassa.