Syksyn koulussa

 

Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.
Matt. 6: 26

Raamattu kehottaa oppimaan kukista ja linnuista. Niiltä voi oppia huolettomuutta ja Jumalan huolenpitoon luottamista.
Muutakin voi oppia…

Tilhet ja rastaat

Parveilevat tilhet, rastaat,
syövät marjat pihlajista.
Mitä lintuin lauluun vastaat?
- Jatkakaa vain nauttimista.
Kohta aika jatkaa matkaa,
saapuu viima, jäinen halla,
tuuli heinää, puita vatkaa
harmaan syksytaivaan alla.

Linnuilla jo täyttyy rinta,
Luoja antaa paljon ruokaa,
kiitollisuus siitä hinta,
huolissansa eivät huokaa.
Katson merta kylmää, synkkää,
kuulen pauhun aaltojen,
syksy talvea jo kynkkää
vaihtuu vuoro saattaen.

Pitkään talveen, suruun, vaivaan
antaa Herra valoa.  
Etsi valtakuntaa taivaan,
kysy Luojan tahtoa.
Joka päivällä on huolet,
elon murheita niin riittää.
Vaikka vaivaa varjopuolet,
selviän - voin Herraa kiittää.

Kissankello, hippiäinen ja tyttö

Kissankello yksinäinen
lokakuussa vielä kukkii,
lentää siihen hippiäinen
nokallansa kukkaa pukkii:
Meni kesä, myöhästyit,
kohta täällä pakkassää.
- Sinä myös pois jättäydyit,
muut lentää kohti etelää.

Sanailevat siinä tovin,
saapuu viereen tyttönen.
- Tuttuja niin ootte kovin,
tyttö kuiskaa huokaisten.
Minäkään en ehdi mukaan,
mietin, tahdon hitaampaa.
Ennen tätä harvoin kukaan
tapaani näin muistuttaa.

Olkoon lupa omaan tahtiin,
erot tuokoot rikkautta.
Ei pakko nopeimpien mahtiin
sopeutua ja mahtua.
Ylittää voi normirajan,
yllätyksen, ilon suoda,
etsimällä oudon ajan
uutta kulttuuria luoda.

 

Tyttö pitelee kynttilälyhtyä tummaan lautaseinään nojaten, syksyn värikkäät lehdet jaloissaan.