Onnistumisia ja epäonnistumisia

Miten työyhteisö tai joku muu ryhmä tai joukkue voi hyvin ja kykenee antamaan parastaan? Jos ryhmässä hallitsevinta on kilpailu toisia vastaan sekä halu saada onnistumisesta kunnia vain itselle, niin se ei vie parhaaseen tulokseen. Vastaavasti taas, jos epäonnistuminen laitetaan yhden syyksi, niin silloin ei toimita koko yhteisön parhaaksi. Omia virheitään on vain noloa ja ikävä myöntää!

 ”Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta” (Alexandre Dumas) on hyvä periaate. Samassa hengessä sanoo jo Iso Kirja: ”Jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä.” (1. Piet. 3:8)

Epäonnistumista

Meni kaikki myttyyn,
ei tuloksia saatu.
Itsetunto lyttyyn,
työllä huono laatu.

Tyytyisinkö samaan
vai yrityskö uusi?
”En tahdo jäädä lamaan”,
sisimpäni huusi.

Vaikea on myöntää
minussa on vikaa
tahtoisin pois työntää
virheet tuota pikaa.

Tahdon nöyrä olla
suostun heikommaksi
pyydän sovinnolla
käy, Jeesus, auttajaksi.

Siispä jatkan työtä,
pyydän siunausta.
Ei loputtomiin yötä,
jää valon taakse musta.

 

Onnistumista

Tänään tuntuu, nyt onnistuin
sain palautetta ja otin sen vastaan,
ilon viitan päälleni puin
elämä hymyilee ja hellii lastaan.

Saan olla työstäni ylpeä
silti nöyränä onneni kukkuloilla,
voin riemussani kylpeä
en silti uppoa itserakkauden soilla.

Jospa toisen myös huomioisin
kiittäisin häntä ilman kademieltä,
tunnustuksen kauniin soisin
hyvä kannustaa, poistaa kuoppia tieltä.

 

Lapset leikkivät lumessa.