Kiusauksissa 

Elämme paastonaikaa. Tuhkakeskiviikosta alkoi seitsemän viikon katumuksen ja itsetutkiskelun aika ennen pääsiäisen juhlaa. Koko elämä on täynnä isoja sekä pienempiä, jokapäiväisiä valintoja. Paastonaikana voi erityisesti miettiä omia valintojaan ja joistakin asioista luopumistakin, ainakin joksikin aikaa. 

Pahat ja vahingolliset asiat voivat pitää meitä otteessaan, ja niiden voittamiseksi on syytä aina kamppailla. Toisaalta sinänsä hyvätkin asiat saattavat hallita elämää liikaa, ja paasto on oivallinen aika punnita omia tottumuksiaan. Arkipäivän kiusaukset liittyvät usein itsekkyyteen ja lähimmäisen tarpeiden sivuuttamiseen. Voisinko päättää luopua jostakin ja antaa omastani toisten hyväksi?

Näin Kalevalan päivän aikoihin sopii kirjoittaa Kalevalan runomitalla tai ainakin siihen tapaan. 

Kuka kestää kiusaukset,
kaikki kovat koetukset?
Houkutukset hurmaavimmat 
päänkin pyörälle pistävät,
pahapa panee parastaan
väittää väärän viisaudeksi,
sitten syyttää Jumalaa
herjaten hyvää Herraa.

Eipä kiusaa Kaikkivalta
eikä syökse syntihin,
syttyy synti sydämessä
itsekkäässä ihmisessä,
paha pistää pilkkaamaan
himo huonoon houkuttaa,
tahtoo torjua totuuden
kiroaa, ei kiitä Herraa.

Miten päästä pälkähästä
voittaa viekas vastustaja?
Kesti Jeesus kiusaukset 
voitti valheen vehkeilijän,
älä lähde Luojan luota 
tule ainakin takaisin,
ainut turva Auttajassa 
hyvän Herran hoivassa.

Sana totuuden synnytti
meidät Luojan lapsiksi,
Luojan lupaus lohdullinen
ei valo vaihdu varjoksi,
kanssa Kaikkivaltiaan 
anteeksianto autuas,
omistaa on onnellista 
ihana ikuinen elämä. 

Kaksi puunukkea. Toinen polvillaan kivikasaa vasten, toinen seisomassa.