Artikkeli

Blogi - Bloggen

Kirjoittajat ovat seurakuntien työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Skribenterna är församlingsanställda och -bor.

Viestinnän vinkkeli - Täyttä hepreaa Kokkolassa

30.1.2013 | Aune-Inkeri Björkström

"Se on minulle täyttä hepreaa", tavataan sanoa uppo-oudosta asiasta. Kukahan tuonkin sanonnan on keksinyt? Osaahan jokainen suomalainen ainakin muutaman sanan hepreaa!
Jumalanpalveluksessa laulamme puhtaalla heprealla halleluja ('ylistäkää Herraa'). Ensimmäisenä adventtina kiiruhdamme kirkkoon laulamaan - oikeastaan rukoilemaan - hoosiannaa ('hosha-na', 'auta', 'pelasta').
Suomalainen etunimistökin perustuu pitkälle Raamatun heprealaisiin nimiin - ja niillä kaikilla on merkitys. Omasta suvustani löytyy ainakin Aabraham, Samuel, Hanna, Elias, Joona, Saara, Johannes, Sakari, Mirjam, Mikael...


Vanha testamentti on kirjoitettu hepreaksi muutamaa arameankielistä kohtaa lukuun ottamatta. Jeesus tunsi läpikotaisin tuon juutalaisten Raamatun, mutta Jeesuksen ajan puhekieli oli hepreansukuinen aramea. Seemiläisiä kieliä molemmat, kuten myös arabia.

Näin Raamattu alkaa

Näin alkaa Ensimmäinen Mooseksen kirja hepreaksi - siis se "Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä..." Kuvassa teksti on nykyaikaisessa kirjoitusasussa. Muista lukea oikealta vasemmalle. Tältä teksti kuulostaa:
"Be-reshit baraa Elohim et ha-shamajim ve-et ha-aarets. Ve-ha-aarets hajaa tohu va-bohu..."
Heprea ääntyy kauniisti suomalaisenkin suussa, kunhan muistaa soinnilliset (z) ja suhuässät (sh) ja kurkkuhoot (ch). Painolliset tavut on yllä lihavoitu.

Jerusalemin hävityksen ja juutalaisen kansan hajaannuksen jälkeen heprea unohtui noin 1600 vuodeksi vain pyhien kirjoitusten kieleksi. Eliezer Ben-Jehuda (1858-1922) elvytti tuon profeettojen kielen eläväksi käyttökieleksi. Nykyhepreasta tuli eri puolilta maailmaa Palestiinaan palanneiden juutalaisten yhteinen kieli.
Ben-Jehuda kehitti myös uutta sanastoa, sillä maailma oli muuttunut. Vanhan testamentin päivinä ei ollut sähköä, mutta profeetta Hesekiel näki näyssään 'hohteen', hepreaksi  'chashmal' (Hesekiel 1:4). Siitä saatiin nykyheprean 'sähkö'. Uudissanoja johdettiin vanhoista, lainattiin muista kielistä ja tarpeen tullen myös keksittiin. Ben-Jehudan ainutlaatuisesta kielenelvytysihmeestä kertoo Robert  St. Johnin kirja Profeettojen kieli (Ristin Voitto 1979), jonka saattaa yhä bongata kirjastosta.
Kun Israel itsenäistyi 1948, hepreasta tuli valtion virallinen kieli, arabian lisäksi. Wikipedian mukaan hepreaa puhuu nykyisin äidinkielenään viisi miljoonaa ihmistä.

Opiskelin hepreaa ensi kertaa 1970-luvulla Tampereella. Kurssi jäi kesken, ja aakkosetkin unohtuivat. Olen joutunut opettelemaan ne kolmeen kertaan. Opiskelu on jatkunut eri paikkakunnilla milloin omin päin, milloin ryhmässä tai kurssilla.
Kokkolaan muutettuani löysin toisen heprean harrastajan, ja yhdessä rupesimme vetämään heprean kursseja suomalaisessa seurakunnassa keväällä 2007. Syksyllä 2012 alkoi pitkästä aikaa myös alkeisryhmä.
Pari kesää sitten yliopistokeskuksessa oli tarjolla Vanhan testamentin heprean yliopistokurssi - se sama jonka teologit suorittavat. Se avasi kieleen ja Raamattuun uutta näkökulmaa.

Heprea koukuttaa. Emme me opettajatkaan osaa sitä häävisti, mutta koukussa olemme yhtä kaikki. Jatkokurssilla meitä on edelleen alun toistakymmentä. Porukka on pysynyt ihmeen hyvin kasassa. Kauimpaa - Ullavalta - tulevalle kertyy "koulumatkaa"  35 kilometriä suuntaansa.
Olen tivannut opiskelijoilta, mikä heitä motivoi pakertamaan kielen kimpussa viikosta ja vuodesta vuoteen. Joku sanoo haluavansa oppia lukemaan Raamattua hepreaksi. Toinen haluaa kommunikoida Israelissa turistina tai pitää yhteyttä sikäläisiin ystäviinsä hepreaksi. Joillekin heprean opiskelu on mieluinen tapa pitää aivonystyrät virkeinä ja ehkäistä dementiaa. Päteviä syitä yhtä kaikki.
Opiskelemme lähinnä nykyhepreaa, mutta myös herkkupaloja Raamatun hepreasta. Pänttäämme päähämme sanastoa, kielioppia - ja tietenkin verbioppia, joka tarjoaa haasteita vuosiksi eteenpäin. Nettilehdestä luemme ajankohtaisia uutisia helpolla heprealla. Laulamme Raamatun teksteihin pohjautuvia lauluja. Luemme lastenkirjoja - ne ovat mainiota oppimateriaalia! Toisinaan saamme jonkun äidinkielisen tai tasokkaan suomalaisen hepreanpuhujan pitämään keskustelupäiviä.

Hepreassa koukuttaa jo pelkästään kielen rakenne, joka on niin erilainen kuin omamme. Vokaaleja ei yleensä kirjoiteta, ne pitää tietää - tai arvata. Kun viisi vuotta sitten opiskelin pari kuukautta israelilaisessa ulpanissa, maahanmuuttajien kielikoulussa, opettaja neuvoi heprean lukutekniikkaa: " Lukekaa sanan alku ja arvatkaa loput." Ei siis ollenkaan ryppyotsaista puuhaa! Hepreaa opiskellessa joutuu väkisin oppimaan nauramaan itselleen ja virheilleen, ja sehän on tervehdyttävää.
Heprea myös palkitsee. Yhtäkkiä hoksaan oudolta näyttävästä sanasta tutun sanajuuren. Äidinkielisten puheesta ymmärrän ensin sanoja ja sitten kokonaisia lauseita.  Raamatun heprea avaa uusia näköaloja vaikkapa Jumalan olemukseen. Yksi heprean sana kun voi sisältää paljon enemmän merkityksiä kuin suomenkieliseen käännökseen valittu vastine.

Jotkut asianharrastajat väittävät tosissaan, että suomi ja heprea ovat sukulaiskieliä. Yhtäläisyyksiä on kuulemma satoja. Useimmat ovat aika kaukaa haettuja, mutta mitä sanot näistä:
pisara, tippa = tipa:
emo, äiti  = em, ima (oma äiti)
kaveri = chaver (mask.), chavera (fem.)

 

6 kommenttia "Viestinnän vinkkeli - Täyttä hepreaa Kokkolassa"

chavera 5.2.2013 14.06

Kerrot, että vokaaleja ei hepreassa yleensä kirjoiteta. Suomenkielihän on myös ymmärrettävää ilman vokaaleja. Olisiko siis tässäkin todiste siitä, että suomi ja heprea olisivat sukulaiskieliä?
V nk sm omnss mnss msskn klss?
Arvasitko äskeisen?

Aune-Inkeri Björkström 6.2.2013 12.13

No arvasin, mutta vähän työläältä vaikuttaa suomen kielessä, kun meillä on diftongeja... Vokaalittomuus ei ehkä toimi yhtä hyvin kielissä, joissa on paljon lyhyitä sanoja. Esim. ruotsin far, for, för... Tuo sukulaiskielijuttu on hauska ja mielenkiintoinenkin ajatus, usein heprean tunneillakin pulpahtelee esiin näitä "todisteita".

chavera 7.2.2013 7.19

Tuo oli ehkä vähän huono esimerkki.
Ttt hpr - Kkklss
Olisko tuo yhtään parempi?
Ei nyt tule mieleen hyviä esimerkkejä, mutta olen joskus lukenut tekstiä, johon on ehkä valittu juuri oikeita sanoja.

Aune-Inkeri Björkström 7.2.2013 14.14

Ttt hpr - Kkklss näyttää oikein viehättävältä... Joidenkin ulkomaalaisten mielesta suomen kieli on täynnä koota, peetä, teetä ja ärrää. Vokaalittomuus epäilemättä vahvistaisi sitä käsitystä.

Jari Juntunen 4.3.2013 9.02

Shalom

Olen opiskellut hieman Hebrean kieltä Oulussa yhtenä talvena.

Aune-Inkeri Björkström 7.3.2013 17.59

Jari, jos asut Kokkolan suunnalla, olet tervetullut mukaan alkeiskurssille, joka aloitti viime syksynä.

Kommentoi "Viestinnän vinkkeli - Täyttä hepreaa Kokkolassa"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

 
 

Viimeisimmät kirjoitukset