Artikkeli

Blogi - Bloggen

Kirjoittajat ovat seurakuntien työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Skribenterna är församlingsanställda och -bor.

Minä näen sinut – Matkalla

22.1.2013 | Aila Viiperi

Joka toinen maanantai-ilta kokoontuu KEVA-kerho Koivuristissä.  Kerho on seurakunnan ryhmä eri-ikäisille  kehitysvammaisille. 
Kun olen kerännyt palautetta kerhon luonteesta, sen hyvistä ja huonoista puolista, vastaukset ovat olleet samansisältöisiä.  Tärkeitä asioita ovat ystävät, joiden kanssa olla yhdessä sekä se, että kerhossa puhutaan Jeesuksesta.  Toiveina ovat  keskustelujen ohella askartelut.  Kerhokerrasta halutaan jokin muisto kotiin vietäväksi.


KEVA-kerhossa kanssani toimii vapaaehtoisena ohjaajana Aino Parviainen.  Hänen  kanssaan suunnittelemme kerhojen sisällöt toimikausittain. 
Tämän kevättalven teemana on "Matkalla".  Aiemmin teemoina ovat olleet mm. "Turvassa", "Huolenpito" ja Usko".  Yhteinen kokemuksemme Ainon  kanssa on, että opimme keskusteluhetkistä.  Kerholaiset  löytävät kunkin illan aiheesta oleellisen sisällön ja myös laajentavat sitä arkipäivän tapahtumiin.  Ihmettelemme, kiitämme, laulamme, itkemme ja nauramme yhdessä.

Kastepöytä

Eilinen hartaushetki keskusteluineen kerhossa muistutti kastejuhlan  merkityksestä elämämme matkalla.  Tyhjä, valkoisella liinalla peitetty pöytä  sai kannettavakseen, kynttilän, kukkavaasin, Raamatun, kastemaljan ja kastemekon.  Mietimme, mitä kukin näistä asioista meille kertoo ja muistuttaa.  Kasteessa Jumala ottaa pienokaisen omaksi lapsekseen ja tuntee tämän sillä nimellä, jonka vanhemmat ovat hänelle valinneet. Mekin kerroimme koko nimemme muille.  Aila Kaarina -nimellä minut on aikanaan kastettu Jumalan haltuun ja turvaan.  Vanhemmat ja kummit tahtovat myös pyytää lapsilleen Jumalan siunausta ja sen mukanaan tuomia onnellisen elämän eväitä.  Lapselle halutaan antaa rakkautta, jonka sanoin selittäminen on vaikeaa.

Ihmisille on tärkeää on tuntea kuuluvansa joukkoon - kerholaisille on  hienoa kuulua omaan seurakuntaan.  Toivonkin, että seurakuntamme noudattaisi ohjetta: "Kunnioittakaa kilvan toinen toistanne" (Room. 12:10) ja vierastaisi jäsenten luokittelemista.  Jokaisella Jumalan perheeseen kuuluvalla on oikeus tavalliseen, arkiseen uskoon.  Jumalan armo on lahja.  Riittää, että luotetaan Jumalan mahdollisuuksiin.  Taivas on tarjolla kaikille.  Tätä mahdollisuutta ei tulisi estää keneltäkään. 

Joulun alla lauloimme : "Kiitos sulle, Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme. Kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme.  Tullessasi toit sä valon, lahjat rikkaat, runsahat.  Autuuden ja anteeks´ annon, kaikki taivaan tavarat."  Kasteessa kaikki synnit pestään pois ja lapselle annetaan kaikki Jumalan lapsen aarteet.  Elämän matkaa tehdessämme saamme Jumalaa kiittää tästä rakkaudesta.  Se kantaa kaikissa tilanteissa.

Yksi kommentti "Minä näen sinut – Matkalla

Eerika 30.1.2013 15.08

Hieno kirjoitus kerhosta. Meille kiittämättömille ihmisille taitaisi olla terveellistä osallistua joskus teidän kerhoon!

Kommentoi "Minä näen sinut – Matkalla"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

 
 

Viimeisimmät kirjoitukset