Uutiset

Seurakunnat valmistautuvat Maakunta- ja sote-uudistukseen

Julkaistu: 06.06.2018

Keskustelu Maakunta- ja sote-uudistuksesta käy kiivaana. Uudistuksella on monia vaikutuksia myös kirkon työn järjestämiseen tulevaisuudessa. Vaikutukset kohdistuvat sekä yhteistyörakenteisiin että rahoituspohjaan.

”Maakunta- ja sote-uudistus voi parhaimmillaan selkiyttää kirkon ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden keskinäistä työnjakoa sekä kirkon omaa ymmärrystä sen tarjoamista palveluista ja niiden suhteesta kirkon ydintehtävään”, projektipäällikkö Terhi Kaira kirkkohallituksesta toteaa.

Seurakuntien yhteistyö maakuntien ja kuntien kanssa jakautuu jatkossa viranomaisyhteistyöhön, sote-palvelutuotantoon, sopimuskumppanuuksiin ja muuhun yhteistyöhön esimerkiksi koulujen, päiväkotien sekä vanhustenhuollon kanssa.

Viranomaistoimintaa ovat muun muassa seurakuntien valmiussuunnittelu, varautuminen erilaisiin kriisitilainteisiin ja henkisen huollon järjestäminen. Jatkossa maakunnan tehtävänä on sovittaa yhteen eri toimijoiden varautumista, jotta mahdollisessa kriisissä viranomaiset voisivat toimia tehokkaasti.

Maakuntien liikelaitokset voivat jatkossa ostaa esimerkiksi perheneuvontapalveluja seurakunnilta

Maakunnan liikelaitos voi tehdä ostopalvelusopimuksen palveluntuottajaksi rekisteröityneen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kanssa esimerkiksi perheneuvonnan palveluista tai avioliittolain mukaisista sovittelutehtävistä. Kertaluonteista palveluntuotantoa on esimerkiksi erityisryhmien leiritoiminta tai eroauttamisseminaarin järjestäminen.

Sairaalasielunhoitoa ja kehitysvammaistyötä toteutetaan tulevaisuudessa vastikkeetta kumppanuussopimusten pohjalta maakunnan liikelaitoksen tai muiden palveluntuottajien toimipisteissä. Käytännössä sairaalasielunhoitajat ja kehitysvammaistyön papit ja diakonit toimivat edelleen sairaaloissa, asumis- ja kuntoutusyksiköissä sekä toiminta- ja palvelukeskuksissa.

Koulujen, vanhustenhuollon, päivähoidon ja nuorisotoimen kanssa tehdään jatkossakin yhteistyötä, osaltaan seurakunnat huolehtivat myös kulttuuriympäristön hoitamista. Kirkko ja kunta toimivat yhteistyössä alueilla, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arjen sujuvuuteen ja elämänlaatuun.

”Erityistä huolta tulee kantaa siitä, että heikompien ääni uudistuksen toteutusvaiheessa tulee todella kuultua. On tärkeää, että valinnanvapauden myötä ihmistä ei jätetä yksin tekemään päätöksiä. Ryhmiä, joiden valmius tehdä valintoja on alentunut, ovat esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaiset ja maahanmuuttajat”, Terhi Kaira painottaa.

Hiippakuntien ulkorajat jatkossa yhteneväisiksi maakuntarajojen kanssa

Maakunnat valmistautuvat parhaillaan uudistuksen täytäntöönpanoon siinä määrin kuin se on mahdollista ennen eduskunnan päätöksiä. Myös seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä muutosvalmistelut ovat täydessä käynnissä. Olemassa olevia sopimuksia on päivitetty nykyisten sopimuskumppanien kanssa ja uusia sopimuksia luonnosteltu. Hiippakunnat ovat vahvistaneet keskusteluyhteyttä maakunnallisiin toimijoihin. Myös kirkon hiippakuntajakoa on valmisteltu tarkistettavaksi niin, että hiippakuntien ulkorajat ovat yhtenevät maakuntarajojen kanssa.

Teksti: Kirkon viestintä