Pietarin repeytymätön kalaverkko - kirkon ykseyden symboli

Kristus toivoo, että kaikki olisivat yhtä. Siihen tarvitaan kaikkien kristittyjen yhteyttä, kiteytti isä Zenon Tampereen katolisesta kirkosta ekumeenisella rukousviikolla.

Ekumeenisen rukoustapahtuman järjestivät Kokkolan luterilainen seurakunta, Tampereen katolinen kirkko ja Vaasan ortodoksinen seurakunta Kokkolassa 18.1.2012.
Tapahtuma aloitettiin ehtoopalveluksella, joka toimitettiin Kokkolan ortodoksisessa tsasounassa. Palveluksen jälkeen siirryttiin ristisaatossa Kokkolan luterilaiseen kirkkoon, jossa toimitettiin luterilainen iltavesper. Seurakuntasalilla kuultiin kahvittelun lomassa alustuksia psalmien käytöstä luterilaisessa, katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä. Alustukset virittivät rakentavan ja mielenkiintoisen keskustelun osallistujien keskuudessa – ekumeenisessa hengessä.

Kirkko jälleen jakamattomaksi Kristuksen ruumiiksi

Tampereen katolisen seurakunnan pastori, Isä Zenon puhuu vespersaarnassaan ylösnousseen Kristuksen ja Pietarin käymästä keskustelusta. Pietari vakuuttaa rakastavansa Herraa, kolme kertaa.  Isä Zenon on varma, että jokainen kristitty on käynyt samankaltaista keskustelua omassa sydämessään Jeesuksen kanssa.  - Osallistumalla ekumeeniseen toimintaan todistamme rakkaudestamme, jota itse Kristus odottaa meiltä. Jeesus toivoo, että kaikki olisivat yhtä. Tähän tarvitaan kaikkien kristittyjen ykseyttä. Emme voi lakata rukoilemasta Pyhän Hengen vuodatusta maailmassa. Kaikki voi palata ennalleen siihen tilaan, jolloin Kirkko oli yksi ja jakamaton Kristuksen ruumis, tai saada jopa paremman muodon, mikäli luovumme rakkaudettomuudesta ja epätoivosta, isä Zenon sanoo.

Ylösnousemuksensa jälkeenkin Kristus rohkaisi opetuslapsiaan, muuten nämä olisivat vaipuneet epätoivoon, pelkoon ja suruun. Jeesuksen armosta Pietari hyppäsi Tiberiaan järvellä veneestä ja veti opetuslasten kalaverkon maihin. Huolimatta runsaasta saaliista, 153 kalasta, verkko ei repeytynyt.  

Jeesuksen aikana luku 153 oli paljouden symboli. Myöhemmin kirkkohistoriassa on ”repeytymätön kalaverkko” nähty juuri Kirkon, jakamattoman Kirkon symbolina. Kirkko tahtoo pysyä yhtenä, isä Zenon muistuttaa.  
- Jeesus opettaa, että rakkaus yhdistää meidät ja kristillinen usko todentuu juuri ihmisen teoissa. Pyhä Henki tahtoo rakentaa kristittyjen välistä yhteyttä. Olemmeko valmiita uhrauksiin, joita Jumala odottaa meiltä kristittyjen ykseyden puolesta? Isä Zenon päättää saarnansa.

Psalmien rikas maailma eri kirkkokunnissa

Katolista, ortodoksista ja luterilaista kirkkoa yhdistää juutalaisesta perinteestä nouseva Psalmien kirjan, Psalttarin, lukeminen. Kokkolan luterilaisen seurakunnan pastori Sari Kontinen-Koski kertoo, että luterilaisessa perinteessä psalmeja luetaan jumalanpalveluksissa, toimituksissa, hartauksissa ja yksityisessä rukouselämässä. Psalmit ovat kuitenkin eniten käytössä henkilökohtaisessa rukouksessa, jumalanpalveluksissa niitä käytetään vähän. Vaikuttaa siltä, että nykyisin psalmeja oltaisiin ottamassa aiempaa enemmän jumalanpalveluksissa käyttöön niiden entisille paikoilleen.
- Psalmikirja oli Jeesuksen rukouskirja, ja psalmeja lukiessa voi syventyä tekstiin Jumalan vallasta ihmisen sydämeen ja maailmankaikkeuteen, Sari Kontinen-Koski pohtii.

Katolisessa perinteessä psalmeja käytetään henkilökohtaisessa rukouselämässä ja jumalanpalveluksissa, sekä messussa että hetkipalveluksissa. Hetkipalvelus on messun laaja osa. Hetkipalveluksia käytetään valmistauduttaessa messuun, joka on katolisen kirkollisen elämän keskus. Hetkipalveluksia luetaan myös messun jälkeen. Tahdotaan Kristuksen rakkauden jatkuvan maailmassa, inhimillisessä elämässä, isä Zenon kertoo.  
- Hetkipalvelus on Kirkon, morsiamen huutoa Sulhaselle: ”Tule! Maranata!”

Jo varhaiskristityt käyttivät psalmeja, erämaiden erakot osasivat ne ulkoa. Katoliset munkit ja nunnat sitoutuvat vihkimyksissään lukemaan päivittäin psalmeja hetkipalveluksissa koko Kirkon puolesta. He mietiskelevät päivittäin neljäätoista psalmia.
Isä Zenonin mukaan psalmit auttavat syventämään Jumalan sanan merkitystä. Ne ovat Jumalan lahja ihmiselle, ne ”upottavat ihmisen Jumalan sanaan”.  Psalmien avulla yritetään liittyä Kristuksen asenteisiin ja tunteisiin. Psalmi on tie Jeesuksen sydämeen.

Ortodoksisessa perinteessä psalmeja käytetään jumalanpalveluksissa sekä henkilökohtaisessa rukouselämässä. Ortodoksisten palveluksien teksteistä suurin osa on ollut psalmeja jo 300-luvulta lähtien. Kirkkoisä Johannes Krysostomoksen mukaan Kuningas Daavidin psalttari on jumalanpalveluksien alku, sisältö ja loppu, matkapastori Aleksej Sjöberg ortodoksisen kirkollishallituksen työntekijä kertoo.  
- Tavallisimmat ortodoksiset palvelukset ovat liturgia, aamu- ja ehtoopalvelus, joissa käytetään sekä kokonaisia psalmeja että rukouksia, joihin on otettu muutamia jakeita psalmeista kuvaamaa koko psalmia. Historian saatossa jumalanpalvelusten sisältöä on laajennettu uusilla teksteillä. Kun pitkiä palveluksia lähdetään lyhentämään, niin vanhimmat osat saavat väistyä, uudet tekstit syrjäyttävät vanhat psalmien paikat, isä Aleksej kuvaa.

Vaikka pappisvihkimyksessä ortodoksinen papisto ei sitoudu päivittäin lukemaan henkilökohtaisesti psalmeja, vaan ne luetaan kirkon yhteisissä jumalanpalveluksissa, niin ortodoksisessa perinteessä on nk. psalmien ”jatkuva lukuperiaate”, jota noudatetaan luostareissa. Niissä psalttari luetaan läpi viikossa. 
 -Egyptin ortodoksisessa kirkossa vaaditaan jokaiselta kirkon lukijaksi vihittävältä, että tämä osaa psalmikirja ulkoa, isä Aleksej sanoo.

Teksti: Marita Sjöberg
Kuva: Taina Lamminen

Kirjoittaja on Vaasan ortodoksisen seurakunnan matkakanttori ja ortodoksisen uskonnon opettaja