Lohtajan pappila

Lohtajan pappila

Lohtajan kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla yli 400 vuotta. Nykyistä päärakennusta edeltävästä ajasta muistuttavat muun muassa sen alla oleva vanha kellari, luhti ja pappilan pellot vielä kätkössä olevine plootuaarteineen.

Lohtajan pappila

Rakennusmestari Thomas Rijf kisälleineen korjasi sortumassa olleen kellarin vuonna 1769 kirkonkyläläisten tuomilla liuskekivillä, joten se lienee paljon vanhempi. Kokkolassa on samankaltaisia kellareita 1600-luvulta. Nykyisen Himangan väki rakensi luhdin. Eri kylillä oli nimittäin vastuu pappilan eri rakennuksista.

Lohtajan Saukon pappila on viehättävä rakennusmiljöö 1800-luvun alkupuolelta. Pappilaan johtavan vihreän koivukujan päässä on vanha ns. läpiajoluhti, jonka holvikäytävän alta ajettiin ennen hevosilla pappilaan asioimaan.

Lohtajan pappila

Suomen sodan aikana Lohtajan pappila toimi Suomen joukkojen ylipäällikön Klingsporin päämajana. 29.9.1808 solmittiin pappilassa aselepo Ruotsin ja Venäjän välille. Sopimuksen allekirjoittivat Klingsporin lisäksi Venäjän armeijan ylipäällikkö Kamenski ja hänen neuvonantajansa van Suchtelen. Pappilan seinään on kiinnitetty aselevon muistolaatta ja yksi huoneista on palautettu 1800-luvun asuun ja nimitetty Klingsporin kamariksi.

 Ensimmäinen ehdotus pappilan nykyisen päärakennuksen syntymäpäiväksi on 12.6.1797, jolloin lääninrovasti Anders Chydenius piti rovastintarkastuksen jälkeen pappilan taloudellisen katselmuksen. Siinä yhteydessä Lohtajan 20 pitäjänvaltuutettua teki kirkkoherra Johan Snellmanin kanssa sopimuksen mm. pappilan uuden päärakennuksen tekemisestä. Usein rakennuksen ikä lasketaan piirustusten päivämäärästä. Piirustukset hyväksyttiin pitäjänkokouksessa 9.12.1797.

Kolmas mahdollinen syntymäpäivä on vapun aikaan 1803, jolloin edellisenä vuonna valittu kirkkoherra Anders Törnudd perheineen asettui siihen. Törnudd kastoi ensimmäisen lapsen Lohtajalla 23.4.1803. Pappilan 200-vuotisjuhlaa vietettiin tämän ajankohdan mukaisesti 30.4.2003.

Lohtajan pappilan puistohanke toteutettiin vuosina 2006-2007. Hankkeessa oli mukana lohtajalaisia yhteistyökumppaneita ja Rieska-Leader ry.

Pappilan sisätiloissa tehtiin vuoden 2012 syksyllä värikerros- ja tapettitutkimus ja samalla laadittiin suunnitelma restauroinnin toteuttamiseksi. Työn suoritti konservaattori Mari Hanni. Sisätilojen restauroinnin tavoitteena oli saada pappilan salitilat laajempaan yleisökäyttöön toimivilla kalusteratkaisuilla historiallista näkemystä korostaen. Työ toteutettiin 2013-2014 Rieska-Leaderin hankkeena ja seurakuntayhtymän omana työnä, jossa oli mukana mittava talkooporukka lohtajalaisista yhdistyksistä. Varsinaisen ammattityön tekivät restaurointikisälli Aino-Maria Niemelä, erityisammattimies Ove Nyblom ja paikkakunnan omat miehet Paavo Toskala ja Martti Lukkarila. Pappilan ulkopintojen kunnostus- ja maalaustyöt valmistuivat lokakuussa 2015. Pihapiirin aitat kunnostettiin kesällä 2016, jolloin ne saivat uudet katot.

Pappilassa on 40 pöytäpaikkaa.

Lohtajan pappila

Alaviirteentie 105
68230 Lohtaja

Karttalinkkiin pääset TÄSTÄ

Lohtajan pappila

Lohtajan pappila on valmistunut 1700-luvun lopussa ja restauroitu vuosina 2013-2014. Ulkopuolelta maalaus- ja kunnostustyöt valmistuivat vuonna 2015.