Artikkeli

Blogi - Bloggen

Kirjoittajat ovat seurakuntien työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Skribenterna är församlingsanställda och -bor.

Kuorolaisen kynästä - Mailmamparas kirkkokuoro

26.5.2017 | Mari Lehtiheimo

Kuorossamme on jo pitkään ollut lentävänä lauseena, että olemme ”Mailmamparas kirkkokuoro” - nimenomaan käläviläisittäin äännettynä ja kirjoitettuna. Sanonta on saanut alkunsa, kun eräs entinen kirkkokuorolainen oli vanhainkodilla kuunnellut radion välityksellä jumalanpalvelusta kotikirkosta. Kuoro oli entisen kuorolaisen tarkkaan korvaan kuulostanut oikein hyvältä, ja hän oli tunteellisesti huokaissut ja todennut, että kyllä Käläviällä on mailmamparas kirkkokuoro.


Sanonnanhan voi ymmärtää väärinkin. Tarkoitus ei todellakaan ole millään tavoin kehuskella itseämme, olemmehan kaikki vain musiikin ja kuorolaulun harrastelijoita ja epäonnistumisten jälkeen saatamme jopa joskus saada ihan kelvollisen esiintymisen aikaiseksi.

Meille Mailmamparas kirkkokuoro on yhteen hiileen puhaltamista, ei pelkästään kuoroharjoituksissa, vaan muussakin yhteisessä toiminnassa. Kuorossa jaetaan ilot ja surut ja ollaan rohkeasti omia itsejämme. Kuorokavereiden kanssa saatetaan luoda pitkiä ja syviä ystävyyssuhteita.

Mailmamparas kuoro

Kälviän kirkkokuoro saavuttaa vuoden kuluttua kunniakkaan 100 vuoden iän. Tuona aikana on kuorossa ennättänyt laulaa varmasti useampi sata kuorolaista. Tällä hetkellä pitkäaikaisin kuorolaisemme on ollut mukana jo yli 40 vuotta! Noin pitkä kuoroura vaatii todellista sitoutumista ja halua palvella omaa kotiseurakuntaa sillä lahjalla, jonka on saanut.
Varmasti on ollut iltoja ja sunnuntaiaamuja, jolloin ei harjoituksiin taikka jumalanpalvelusvuoroon olisi millään huvittanut lähteä, vaan jokin muu asia olisi houkuttanut paljon enemmän. Nuo asiat tunnistan ainakin itsessäni, mutta kun niihin harjoituksiin kuitenkin on jaksanut raahautua, niin hetkessä kaikki väsymys on kadoksissa ja kevein mielin palaa kotiin, taas uutta oppineena.

Olen ajatellut, että tuossa on se, miksi meillä on Mailmamparas kirkkokuoro! Harjoituksissa jokaisella on mahdollisuus unohtaa ne muut arjen surut hetkeksi ja puurtaa nuottien kimpussa oppimassa uutta ja kehittämässä itseään. Harjoituksissa tsempataan toisia silloin, kun meinaa epätoivo iskeä jonkin uuden opettelemisessa. Kuitenkin lopulta juuri se uuden oppiminen antaa virkistystä mielelle ja voimia arkeen. Musiikki hoitaa meitä jokaista!

Ennen harjoituksia porukka kokoontuu eteisaulaan hyvissä ajoin vaihtamaan kuulumisia, ja harjoitusten jälkeen on aina yhteinen kahvihetki, jossa jatketaan ajatustenvaihtoa ja suunnitellaan tulevia asioita. Kuorolaiset ovat läheisiä toisilleen, ja yhteisesti jaetaan elämän isot ilot ja surut, aidosti toisistaan välittäen.

Eikä Mailmamparhaan kirkkokuoron toiminta suinkaan rajoitu ainoastaan harjoituksiin, esiintymisiin konserteissa ja jumalanpalvelusvuoroissa sekä virrenveisuun tukemiseen. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana, kuorolaiset ovat hääränneet yhdessä erilaisissa tarjoilutehtävissä ja keittiössä niin seurakunnan tilaisuuksissa kuin eri yhdistysten tai yksityishenkilöiden pyytäminä. On hoidettu tarjoilutehtäviä häissä, hautajaisissa ja syntymäpäivillä, on itse suunniteltu ja järjestetty alusta loppuun musiikillisia kynttiläillallisia, on tehty edustustarjoilua ja konserttitarjoilua. Nämä kaikki, jotka eivät mitenkään liity laulamiseen, ovat entisestään sitoneet porukkaa toisiinsa – olemme osoittaneet, että hauskaa meillä voi olla muutenkin kuin vain sen varsinaisen kuorolaulamisen ympärillä.

Lisäksi kuorolaisten puolisot eli ne tärkeät taustatukijoukot on saatu tällä muulla toiminnalla myös osaksi isoa kuorolaisten perhettä. Tukijoukkoja meistä tarvitsee jokainen, ja siksi haluamme mahdollistaa näiden meille tärkeiden ihmisten osallistumisen yhteisille koulutus- ja virkistysmatkoille, palkiten heidät tällä tavoin siitä mahtavasta tuesta, jonka heiltä saamme. Yhdessä olemmekin tehneet opintomatkoja milloin Savonlinna oopperajuhlille, Ylläs Acapellakseen tai Kirkon musiikkijuhlille.

Luin lomallani rästiin jääneitä Kirkkomusiikkilehtiä, ja ajatukset siitä, miksi kuoromme on niin hyvin yhteen hioutunut, saivat ihan uuden näkökulman. Lehdessä oli lainaus ruotsalaisesta tutkimuksesta kuorolaulun vaikutuksista kehon kemiaan. Otsikkona oli myyvästi: ”Kuorolaisten sydämet sykkivät samaan tahtiin”. Kuorossa laulamisen fysiologisia vaikutuksia on tosiaan Ruotsissa tutkittu enemmänkin, ja tulokset osoittavat että laulaessa sydämet alkavat lyödä samaan tahtiin. Tämä johtunee pitkälti siitä, että hengitystauot ovat samanaikaisia.

Itse haluan ajatella asian myös niin, että sydämet lyövät samaan tahtiin myös yhteisen intohimon - laulamisen - suhteen ja sen mielihyvän, jota laulaminen meille kuorolaisille tuottaa.

 

Ei kommentteja "Kuorolaisen kynästä - Mailmamparas kirkkokuoro"

Kommentoi "Kuorolaisen kynästä - Mailmamparas kirkkokuoro"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

 
 

Viimeisimmät kirjoitukset